Hip hei, tässä minä nyt ”bloggaan”, mutta en suinkaan ensimmäistä kertaa. Aivan, minulla on ollut blogi (tai on edelleen, mutta sen käyttö on hyvin vähäistä). Ensimmäinen blogini on salasanasuojattu, toisin kuin tämä. On outoa ja vähän jopa pelottavaa kirjoittaa tänne julkisesti asioista. Välillä tulee mieleen, ettei viitsikään kirjoittaa jotain ajatusta, ettei kukaan muu saa tietää sitä. Ehkä tähänkin tottuu…

Niin kauan kuin minä olen elänyt, on ollut olemassa digitaalinen media. Mietin, että minkälaista maailma on ollut ennen digitaalista mediaa ja voisinko tai haluaisinko minä elää sellaisessa maailmassa. Mieleeni tulee elokuva The Village (Kylä). Onko joku muu nähnyt sen? Tässä elokuvassa ihmisjoukko on eristäytynyt muusta ulkomaailmasta sen pahuuden takia (en nyt muista, johtuuko eristäytyminen mitenkään mediasta). Mutta tällainen tilanne varmaan pitäisi luoda, muuttaa siis jonnekin piiloon, jos ei haluaisi olla tekemisissä median kanssa. Aika epärealistista, enkä minä sellaista piilossa elämistä haluaisi.

Lapset, jotka ovat syntyneet 2000-luvulla, eivät todella ole syntyneet Kylään, vaan ns. valmiiseen mediamaailmaan. Vaikka en itsekään ole Kylään syntynyt, ovat nämä 2000-luvun lapset päässeet tutustumaan elämänsä alusta alkaen aivan erilaiseen mediamaailmaan kuin minä. Ja olen minäkin syntynyt kuitenkin maailmaan, jossa on paljon ollut jo digitaalista mediaa. Kehitys vain on niin hurjan nopeaa tällä hetkellä. Onkin mielestäni tärkeää, että yritän pysyä mukana muuttuvassa ja kehittyvässä mediassa, jotta olen tietoinen samoista asioista kuin lapset, joiden kanssa tulen työskentelemään. Minun tulee olla tietoinen median tuomista erilaisista mahdollisuuksista, mutta minun ei mielestäni tarvitse osata käyttää kaikkia kuin expertti. Mutta sitä mieltä olen, että minun täytyy tietää, missä nykyään mennään. Media voi antaa aivan uudenlaisia virikkeitä oppia tai toteuttaa erilaisia asioita.

En ole aikaisemmin ollut kovin kiinnostunut median tarjoamista mahdollisuuksista, sillä jotenkin tuntui, ettei aika riitä pysymään perässä. Mutta olen avannut silmiäni ja todennut, että kyllä tässä on elettävä nykypäivässä ja oltava valmis muutoksiin ja uusiin asioihin. Jos se on minulle joskus vaikeaa, niin varmasti se on vaikeampaa vielä vanhemmille sukupolville. Mutta maailma muuttuu ja media sen mukana tai sitten toisinpäin, media muuttuu ja maailma sen mukana, joten meidän kaikkien on oltava valmiina muutoksiin. Aina niitä ei ole helppo hyväksyä ja ajatellaan, että ”kyllä ennen oli vain paremmin… ”, mutta olisi hyvä olla positiivinen ja uskoa median tarjoamiin hyviin puoliin, kuitenkaan kriittisyyttä unohtamatta.

Kivaa tulevaa viikkoa kaikille!